Viimeaikoina on käyty keskustelua startupeista Suomessa ja samassa yhteydessä on yrittäjäpiireissä kritisoitu TEKESiä. Eräs toimittaja kyseli kommenttia, vastauksestani tuli sen verran pitkä että se tuskin mahtuu juttuun. Bloggaan ettei unohdu.

TEKES on suomalaiselle startup-ekosysteemille lähes elintärkeä. Ilmankin selvittäisiin mutta se on erittäin merkittävä etu niin kauan kun Suomessa on nykyisen kaltainen paha pääomavaje startupien varhaisen vaiheen rahoitukselle.

Ulkomaiset sijoittajat pelkäävät että TEKES vaatii tukirahojaan takaisin jos tulee exit ulkomaille tai startupin toiminta siirretään ulkomaille. TEKESin pitäisi mielestäni selkeästi ottaa kantaa, että se ei estä tällaisia siirtymiä vaan pitää niitä normaalina osana tervettä ekosysteemiä. Ne ovat vero- ja epäsuorien tulojen kautta hyvä asia Suomelle, sillä niin syntyvä varallisuus palaa kyllä Suomeen esim enkelisijoituksina.

Sen sijaan Suomen kannattaisi tarjota porkkanana verohelpotuksia suomen sisällä tapahtuville yritysostoille (joissa suomalainen firma ostaa toisen suomalaisen firman). Tässä olen samoilla linjoilla Taneli Tikan kanssa (viit. Kauppalehti, Tanelin blogi).

Järkevä tapa edetä olisi määrittää kansallinen tavoite varhaisen- ja kasvuvaiheen sijoituksille vuositasolla ja sitten tukea niitä julkisella rahalla TEKESin tai varta vasten startupeita varten perustettavan muun elimen kautta kunnes yksityinen pääoma ylittää tavoitetason ilman julkista tukeakin. Suuryritysten ja tutkimuksen tukeminen ei mielestäni kuulu ollenkaan samaan kategoriaan ja vaatii ihan erilaisen rahoitusalan osaamisen ja päätöksentekoprosessin kuin startupit. Se pitäisi erottaa täysin startup-rahoituksesta.

Julkisen pääoman pitäisi siis toimia sytytysnesteenä kiihdyttämässä startup-ekosysteemin kasvua kunnes se on riittävän vahva kestämään rahoitusmaailman syklit ilman tukiakin. Ajatus siitä että julkinen tuki on jotenkin itsestäänselvyys ja pysyvä asia on mieletön ja tappaa yrittäjäkulttuurin. Tämä on nykytilanteen valitettava varjopuoli: Suomessa on kasvanut teknologia-alalle sukupolvi heikkoja yrittäjiä joiden päärahoittaja on TEKES, ja joista on tullut asiantuntijoita tukihakemusten täyttelemisessä. Tästä pitää päästä eroon ja kannustaa mieluummin yrittäjiä hakemaan bisnesenkeleiltä jopa aivan pieniä 5-10 tuhannen euron sijoituksia, joita julkisella rahalla sitten matchataan kitkattomasti.

TEKESin tai muun startup-rahoitukseen keskittyvän elimen pitäisi siis toimia kumileimasimena ja antaa standardi 1:1 matching rahoitus startupille esimerkiksi miljoonaan euroon asti. Rahoituksen pitäisi tapahtua yksityisen pääomasijoituksen closingin jälkeen alle viikon aikataululla ja webin kautta, ja rahan pitäisi tulla tilille heti eikä myöhemmin kuitteja vastaan.

Lisäksi tämän elimen pitäisi olla LP:na (limited partnerina) varhaisen vaiheen startupeihin sijoittavissa rahastoissa samalla 1:1 matching periaatteella esim. 20 miljoonaan euron fundikokoon asti. Lopuksi tämän elimen pitäisi vielä tukea ruohonjuuritason startup-yrittäjyyttä edistävää toimintaa sponsoroimalla laajaa joukkoa tapahtumia, blogeja ja muita medioita, yhdistyksiä ja opiskelijatoimintaa sekä palkintoja ja apurahoja. Esimerkiksi apuraha, jonka avulla työntekijä voi ottaa 4kk palkatonta vapaata kehitelläkseen startup-ideaa, voisi hyvin olla julkisrahoitteinen tai yksityisen säätiön ja julkisen rahan yhdistelmä. Näitä tukia pitäisi jakaa nopealla aikataululla ja haun pitäisi olla auki ympäri vuoden.

Tavoitteet ja kaikki myönnetty rahoitus pitäisi laittaa webiin reaaliaikaisina listoina ja graafeina sekä ohjeistus lyhyinä dokumentteina ja videoina. Kaikki TEKESin toimintaan liittyvät palaverit, kokoukset, tapahtumat ym. joihin kutsutaan yrittäjiä hukkaamaan aikaansa voisi lopettaa ekosysteemille haitallisina.

Comments

Feed   Trackback Address
Petri Aukia
September 27th, 2011 at 8:07 am (#)

Ehdotus 1:1 mukaantulevasta kumppanista on pragmaattinen, mutta pelkään, ettei tuo tuottaisi edes omiaan, jos sijoitusinstrumenttia hallinnoidaan merkittävästi suuremmalla porukalla kuin yksityisellä puolella.

Ideaalitapauksesa tällainen instrumentti voisi toimia pitkäänkin, mutta silloin sen pitäisi olla kymmenien, ei satojen hallinnoima. Jos fundin hallinointikustannukset ovat huomattavia, polttaa instanssi pääomansa muutamassa vuodessa.

Kari A. Hintikka
September 27th, 2011 at 8:35 am (#)

Mainioita näkökulmia, Jyri!

Vaikka Taneli Tikka ja Lasse Männistö julkaisivat taannoin kolmen kohdan ohjelmansa, niin Suomen uusi ja viilattu systeeminen innovaatiopolitiikka ei oikein osaa (vieläkään) suhtautua innovatiivisesti born global -startupeihin. Työsarkaa uusien toimintamallien edistämiseksi riittää pitkään.

+1 rahoituspäätöksille koneluettavassa muodossa. Ihan jo datajournalismin hengessä niistä saisi paljon irti :)

Jyri
September 27th, 2011 at 8:48 am (#)

Kiitos kommentista Petri! Ajatuksena tuossa oli että julkinen raha tulisi siemenrahastoon mukaan hiljaisena kumppanina jolla ei ole äänivaltaa sijoituspäätöksissä. Siemenrahastojen management feet on perinteisten vc:iden 2-20 rakennetta kevyempiä (ja exittejä tapahtuu nykyisin aiemmin kuin ennen) joten ne onnistuu aika hyvin välttämään vc rahastoille tyypillisiä alun rankkoja tappioita.

Jyri
September 27th, 2011 at 9:12 am (#)

Kari, hyvä kun nostit esiin tuon rahoituspäätösten koneluettavuuden. Siinä yhteydessä kun myönnetään julkista rahaa yhdellä lomakkeella voisi kerätä ja saman tien laittaa koneluettavassa muodossa saataville tietoa siitä ketkä on suomalaisia startup-yrittäjiä, tuotteista, tiimeistä, rahoituksesta, ongelmista. Jos jotain Googlelta oppi niin sen että ilman tosiaikaisia metriikoita ollaan sokeana ratissa. Vivek Wadhwa on kerännyt tätä Piilaaksossa ja tulokset kaataa myyttejä yrittäjyydestä.

Jukka
September 27th, 2011 at 10:15 am (#)

Kyllä se näin on. Byrokratia tapaa innovatiivisuuden – pelko ja tuska lomakkeiden ja lappujen täytöstä kun pilaa yöunet, niin jääkö siinä enää enrgiaa keksiä uusia hienoja ratkaisuja – EI
Tämä on nähty kun katsoo niiden yrityksien tuotteita ja esim. softien käyttöliittymiä, jotka ovat konkareita ely-keskuksien tukien suhteen.

Jyri
September 27th, 2011 at 10:16 am (#)

Huomasin vasta nyt että Mikael Jungner, Lasse Männistö ja Risto Siilasmaa ehdottivat sunnuntain Hesarissa samaista verohelpotusta:

“Suomalaisen hyvinvoinnin ja kasvun tukemiseksi esitämme, että Suomessa korjataan kasvuyrityksiin sijoittavien verotusta siten, että sijoittaja vapautetaan myyntivoiton verotuksesta niin kauan kuin raha pysyy startup-ekosysteemin piirissä. Sijoittaja voi näin välttää myyntivoittoveron sijoittamalla saamansa voiton välittömästi uudelleen startup-markkinoilla.

Verokannustin tarvitaan käyttöön mahdollisimman nopeasti, vuoden 2013 alusta lukien. Alkuvaiheessa osa verotuloista lykkääntyy, mutta jo muutaman vuoden aikavälillä malli maksimoi valtion verotulot.”

Bravo.

Kari A. Hintikka
September 27th, 2011 at 12:03 pm (#)
Kristiina Laurila
September 27th, 2011 at 5:30 pm (#)

Kiitos Jyri raikkaista ajatuksistasi. Palaverien, varsinkin turhien sellaisten, vähentäminen ja prosessien kehittäminen on meidänkin intresseissä. Tekes on selvästi epäonnistunut viestinnässään monessakin kohdassa. Tuo takaisinperintäpeikko istuu kovin tiukassa julkisessa keskustelussa. Tekes ei peri rahojaan takaisin, jos yritys siirtyy ulkomaiseen omistukseen eikä edes silloin, jos se siirtyy ulkomaille. Tutkimus- ja kehitysrahoituksessa yritysjärjestely edellyttää Tekesin etukäteistä suostumusta, jos järjestely toteutetaan Euroopan yhteismarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jos järjestely vaarantaa projektin tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen. Kun rahoitus on myönnetty lainana, niin yritysjärjestely edellyttää aina Tekesin etukäteistä suostumusta. Suostumus on aivan eri asia kuin takaisinperintä. Lainoihin voidaan vaatia takuita varsinkin, jos liiketoiminta siirtyy ulkomaille. Silloin tietenkin Tekes rahoitus loppuu, koska voimme veromaksajien rahoilla rahoittaa vain Suomeen rekisteröityjä ja Suomessa toimivia yrityksiä.

Jyri
September 27th, 2011 at 8:00 pm (#)

Kiitos selvennyksestä Kristiina! Se, että tukia voi hakea vain suomalainen yritys, on fiksua ja helppotajuista. Minusta olisi hyvä että Tekes antaisi startupeille vain suoraa 1:1 tukea ja lopettaisi erilaisten lainojen ja tukien sekamelskan. En ymmärrä niitä enkä onnistu selittämään niitä ulkomaisille sijoittajille. Ulkomaisen pääoman houkuttelu suomalaisiin startupeihin on mielestäni nyt ihan ykkösasia. Kotimaisia enkelipääomia on niin rajusti alle sen mitä tarvittaisiin terveen ekosysteemin pyörimiselle. Omalla alueellani (kuluttajainternet) vakavasti otettavat suomalaiset enkelit voi laskea yhden käden sormilla. Ekosysteemin pitää toimiakseen sietää runsain määrin huteja. Eli tarvitaan paljon enkeleitä. Kokemukseni mukaan ulkomaiset enkelit on innoissaan suomalaisesta ympäristöstä ja julkisen rahan mukanaolosta kun kyse on ymmärrettävästä 1:1 matching mallista. Se parantaa niin kirkkaasti startupin iskuvoimaa suhteessa kilpailijoihin. Luullakseni tulokset olisi hyvät jos Tekes kirjoittaisi tukishekin samasta summasta, jolla startup keräsi yksityiseltä puolelta rahoituskierroksen. Ilman että siihen sisältyy riskiä takaisinperinnästä, ilman lupien kyselyä. Suomen valttina on luontevasti ilman maabrändihömpötyksiäkin se, että siellä asiat on yksinkertaisia ja selkeitä. Ja ihmiset myös :)

Petri Aukia
September 27th, 2011 at 8:48 pm (#)

Jyri,

hyvä avaus. Ehkä tärkeintä on tuo mallin suoraviivaisuus. Jos Suomesta saa 1:1 matching grantit, tuo keräisi varmasti huomiota ja muodostaisi vahvan maabrändin: “Hey guys, we don’t know Riga, but move to Helsinki and we will fund you.”

Ongelmanahan tässä mallissa on, että voimakkaat lobbausjärjestöt, jotka ajavat etabloituneempien yrittäjien etua, eivät hyötyisi tästä mallista samalla tavalla kuin esim. tappoioden vähennysmahdollisuudesta.

Petri

Jyri
September 27th, 2011 at 9:34 pm (#)

Mielenkiintoista Petri, ei tullut mieleen että 1:1 haittaisi ketään. Myynti- eli luovutustappiothan saa vähentää verotuksessa myyntivoitoista kolmen vuoden aikana. Mihin lobbausjärjestöön viittaat?

Janne
October 6th, 2011 at 4:12 pm (#)